Kaakkois-Suomen hyppyrimäet 1930-2020

KAAKKOIS-SUOMEN HYPPYRIMÄET 1930-2020

1 Sisällysluettelo Kaakkois-Suomen Hyppyrimäet v. 1930…………………………………………………………………………………………….. 1 Taustaa…………………………………………………………………………………………………………………………………………… 2-3 Mäkikierros alkaa Miehikkälä …………………………………………………………………………………………………………………………………… 4 - 5 Luumäki……………………………………………………………………………………………………………………………………….. 6-13 Lemi…………………………………………………………………………………………………………………………………………….. 14-19 Savitaipale …………………………………………………………………………………………………………………………………. 20-22 Lappeenranta, Lappee, Lauritsala, Nuijamaa……………………………………………………………………………… 23-66 Taipalsaari…………………………………………………………………………………………………………………………………. 67-72 Joutseno…………………………………………………………………………………………………………………………………… 73 -78 Ylämaa.…………………………………………………………………………………………………………………………………….. 79 Imatra………………………………………………………………………………………………………………………………………. 80-86 Ruokolahti ………………………………………………………………………………………………………………………………. 86-88 Rautjärvi…………………………………………………………………………………………………………………………………… 89-93 Parikkala…………………………………………………………………………………………………………………………………… 94-100 Poimintoja ajatuksia…………………………………………………………………………………………………………………. 101-104

2 Kaakkoisen- Suomen Hyppyrimäet v.1930- Tässä on pieni sijainti ja muita tietoja kaakkoisen alueen ”hyppyrimäkilöistä”, jotka on pyritty rajaamaan n. 25 m mäkiin mutta mukana on myös muita eri paikkakunnalla tunnettuja mäkiä mutta ei hyppyreitä. Alueen hyppyrimäki buumi oli ehkä parhaimmillaan 1950- luvulla ja päättyen sinne 1970 luvun alkupuolelle. Kiinnostusta luetteloida näitä mäkiä johtuu omasta pienestä hyppyurasta nuoruudessa, joka loppui omalta osalta huonoon lumitalveen 1965–66 ja osin siirtymisestä seuraavaan isoon mäkeen (Huhtiniemi). Tähän olen pyrkinyt keräämään tietoja historiaa, kuvia, tuloksia ja tarinoita eri mäestä tietolähteenä on osin käytetty kirjasta Karjalan Urheilu v:1906–1956. Useat mäkiennätykset ovat näiltä vuosilta ja paikkakunnan mäkiasioita tuntevia ja niistä tietäviä henkilöitä. Etelä-Karjalan hyppyrimäkien kultakausi ajoittuu selvästi 1950 luvulle. Tämä tuli esille aivan näkyvästi tämän selvityksen aikana. Ratkaiseva vaihe hyppyrimäkien leviämisessä maanlaajuisesti oli, kun suojeluskuntajärjestö otti v.1927 myös hyppyrimäkien rakentamisen urheilupaikkaohjelmaansa. Etupäässä 1930luvun alkupuolella mäkiä rakennettiin kaikkialle Suomeen, että niiden kokonaismäärä nousi vuoteen 1936 mennessä noin 150:een. Noin puolet niistä oli suojeluskuntin rakentamia. Sotien jälkeen oli 1930-luvun mäkiä vielä runsaasti käytössä mutta osa rapistui, lahosi ja oli purettava. Niitä korvattiin uusilla, ja myös monet uudet paikkakunnat saivat mäkensä kasvavassa mäkihyppyinnostuksessa. Suurimpia yli 50 metrin mäkiä nousi Mänttään, Ounasvaaralle ja Tainiokosken Ukonniemeen. Vuonna 1948 Suomessa oli 63 yli 30 metrin lentoja tarjonnutta mäkeä, pienempiä oli paljon enemmän. Puijolle rakennettiin vuonna 1949 yli 90 metrin mäki, joka oli pitkään Suomen suurin. Se edesauttoi ratkaisevasti Suomen mäkihypyn tason nousua 1950-luvulla. Mäkimenestys ja nuorison hyppyhalut kiihottivat rakentamaan villisti uusia mäkiä: vuonna 1957 maassa oli 123 yli 30 metrin hypyt antavaa mäkeä. 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa rakennettiin varsin suuriakin, 50–65 metrin hypyt mahdollistavia mäkiä yhä puusta melko mataliin luonnonmäkiin. Paitsi vauhtitorni myös suuri osa alamäestä rakennettiin hirsiä ristikoiden. Niiden ulkonäkö maisemassa alkoi herättää arvostelua. Alkoi puumäkien alasajon aika ja betonimäkien rakentaminen. Etelä-Karjalassa voimakkaimmin mäki kiinnostus oli nykyisen Lappeenrannan alueella ja sen lähikunnissa. Tämän selvityksen perusteella ilman suurempia mäkiä olivat Rautjärvi, Saari ja Uukuniemi. Kaikissa muissa kunnissa oli yksi vähintään 30 m mäki. Hyppyrimäet on pyritty sijoittamaan karttaan siihen paikkaan, jossa ne ovat sijainneet sekä niiden koordinaatit.

3 Tietolähteenä ja apuna ovat olleet eri paikkakunnalla seuraava henkilöt ja lehdet: Kartat: Maamittauslaitos Lehdet: Etelä-Saimaa vuosikerrat 1/1950–1/1960, ES Parikkalan Sanomat 2/2013 Luumäki /Miehikkälä: Aatto Lamminpää, Keijo Pekkanen, ES Lemi: Esko Pekari, Heikki Hovi, ES Savitaipale /Taipalsaari: Vilho Mustapää Tarmo Hirvi, Reijo Saira. Samuli Kurkaa, ES Lappeenranta (Lappeen, Nuijamaa, Lauritsala): Sauli Vainikka, Paavo Talonpoika, Seppo Kälviäinen, Matti Räsänen, Martti Riikonen, Antero Pohjonen, Jouko Kauranen, ES Joutseno: Veijo Stranden, Raimo Pelli, ES Ylämaa: Erkki Outinen Imatra: Veijo Stranden, ES, Timo Forsman Ruokolahti: ES /Ff Rautjärvi / Parikkala: Kalevi Neuvonen, Voitto Repo, PS

4 Mäkikierros alkaa lännestä - itään Miehikkälä, Muurola, Tämä hyppyrimäki on ollut jo vuosien ajan minun seurannassa, koska aina autolla ohi ajaessa se näkyy Taavetti-Miehikkälä maantielle ja ajatuksena oli joskus käydä paikan päällä sitä katsomassa. Hyppyrimäki sijaitsee 2 km Luumäen rajasta ja on sen takia tällä listalla. Hyppyrimäki on myös huomattava maamerkki Muurolan kylässä ja se on edelleen muistona siitä suuresta talkootyöstä, jota harrastettiin 1950–1970 luvulla. Käyty 8.9.2019 VP/KP Tämän käynnin jälkeen päätin kerätä olemassa olevat tiedot muista Etelä-Karjalan hyppyrimäistä Kommentti; Yllättävän hyvässä kunnossa olevat puurakenteet kyllästetyt pylväät (Miehikkälän kunnan lahjoittama puutavara, joka oli Haminassa ”kreettikyll”- tehostettu. Rakennettu v.1956 talkoilla toiminnassa vuoteen 1979 vetäjinä olivat Martti Suonuutti, Pertti Ruoppa ja Alpo Pekkanen. K37 Mäkiennätys 38,5 m Juha Hyyryläinen (KLL- mestari 1960 luvulla) Kilpailuja pidettiin kansallisia- ja piirikilpailuja1950-1960 luvulla. Ylämäki rakennettu tasaiselle, alastulo luonnonrinne notko kaivettu. Mäki on ollut käytössä 1980-luvun alkuun mutta se ei ole ollut käytössä vuosiin ja syynä pidetään, että kylässä ei ole asukkaita. (Keijo Pekkanen 8.9.2019 /Vp) v. 2019

5 v. 2019 v.1959

6 Luumäki, Somerharju, Haimila, Luotola Jurvala Somerharju Kuva: Mikko Nikkinen

7 Haimilan mäki v.1954 Avajaiskilpailun tulokset 1954

8 Haimila v. 1954

9 Luumäki, Taavetti 1948 Jurvala (Lepola)

10 Tässä on mäkimies Aatto Lamminpään kirjoitus Luumäen hyppyrimäistä 24.10.2019 Somerharjun K27 mäkiennätys on 29,5 m ja sen hyppäsi Daniel Karjalainen LuPo noin 6–7 v sitten perinteisessä Uuden Vuoden aaton kisoissa. Kisoja on pidetty 1985 lähtien paitsi silloin kun lunta ei ole ollut. Alkuvuosina katsojia oli runsaasti. Ensimmäisessä kisassa oli 700 henkeä. Viimeiset kisat taisivat olla 4–5 v sitten. Somerharjun mäen rakentamisesta löytyy kuvia ja tekstiä Opetus-, ja kulttuuriministeriön Liikuntapaikkajulkaisu 107 kirjasesta Pienet hyppyrimäet rakentaminen ja huolto 8.2. Somerharju Luumäki sivulta 53 sivulle 56. Myös Ilmari Lamminpään "Salomonin sukua" sukutarinakirjasta (Tmi Auranet) sivuilta 125– 128 löytyy tekstiä niin Jurvalan K17 mäki kuin Somerharjun mäet K27,15 ja 6 löytyy myös tekstiä sivulta 71 Somerharjun mäkihyppyristä Hautakankaalla oli myös joissain vaiheessa hypätty. Luotolan kylän mäen lisäksi Luumäellä on 1950 ja 60 luvulla hypätty ainakin Pekka Siiropään kotimäessä (kylää en muista) Hietamiehen (Tokkolan) poikien mäessä, Somerharjussa ensin Santamäessä noin 10 m mäki, Linjanmäessä 16 m mäki ja Rasvanotkon 10 m mäki. Taavetissa1940- 50-luvulla oli Niemelän tien varrella yli 20 m mäki suurin mäki ennen Haimilan mäkeä (Esko Strandman s.1930 2/2020) Haimilan K35 mäki ennätys 35,5 m H Hovi/U Oksanen rakennettiin v-1953 alkupuolella. Avajaishypyn suoritti yh:n maailmanmestari Heikki Hasu, Myllykosken kilpaveljistä. Mäessä pidettiin noin 15 vuoden ajan, joka talvi Kansalliset mäkikisat, joissa oli yleinen ja alle 18 v sarja. Osanottajia oli runsaasti myös oman piirin ulkopuolelta. Vuosittain oli myös Pitäjän mestaruuskisat ja ehkä pari-kolme kertaa myös Etelä-Karjalan PM-kisat. Itse hyppäsin Haimilan mäessä viimeksi 1963 17 v ikäisenä. Mäkihyppy jäi lähes kokonaan yli 10 v ajaksi (Parina talvena tuli hypittyä vain jonkun verran). 70-luvulla kun toimin Sallan srk:n nuorisotyönohjaajana rakentelimme aluksi lumihyppyreitä, sitten K25 tornimäki ja -76 tuli kunnan rakentamana K90 Spede-linko Salla tunturille. Poikien valmentamisen ohessa aloitin uudelleen lajin harrastamisen (80–85 oli toinen tauko.) Viimeisenä Haimilan mäessä on tietääkseni hypännyt mäkeä Luumäelle Lukion ja Keskikoulun liikunnanopettajaksi 1964 muuttanut Paavo Jaakkola, joka oli harrastanut lajia aikaisemmin Kouvolan K50 puumäessä. Vanhoista Lupon mäkihyppääjistä muista Heikki Kiurun (Falun 1954) ja Kauko Talkan. Molemman harrastivat myös yhdistettyä. Ossi ja Esa Hyyrysen setä kilpaili ulkomaillakin veturimiesten EM-kisoissa. Veljeni Martin kilpakumppaneita oli Pentti Suurpää ja Pekka Siiropää Haimilan mäessä. Myös valokuvaaja Esko Strandman on harrastanut lajia. Minun ikäluokkani mäkihyppääjiä Haimilan mäessä oli mainitut Ossi ja Esa Hyyrynen, Junnin veljekset Taisto ja Veli, Kalle Suurpää ja somerharjulaiset Risto Kekki ja Risto Kuparinen. Ainakin hieman pienemmissä mäissä 50 ja 60 luvuilla hyppäsivät myös Juha Mentula ja Asko Karvanen. Kylähyppyreissähän (10–15 m) taisivat hypätä jonkun verran lähes kaikki sen ajan pojat ja jotkut tytötkin. v.1985 rakennetuissa Somerharjun mäissä syntyi melkoinen mäkihyppyinnostus. Maansiirtotöissä olleet Juha Mentula ja Veli Junni alkoivat hypätä noin 45 v ikäisinä uudelleen. Tokkolan Jaakkokin taisi kerran laskea samoin Juhan poika Mika Mentula. Nuorempia hyppääjiä oli Antti Lamminpää, Ismo ja Timo ja Juha Lamminpää ja ehkä puolentusinaa muutakin poikaa. Myöhemmin tuli mukaan jo mainittu Daniel Karjalainen ja Iiro Venäläinen sekä Mika Punkkinen. Terveisin: Aatsa Aatto Lamminpää 0503559619

11 v. 1953

12

13 Luumäki; Luotola Luotolan mäkitalkoot v.1939 Rakennettu v. 1939 mäkiennätys 20 m? Purettu 1950 -luvulla. Tästä mäestä ei löytynyt tarkempaa tietoa lukuisista kyselyistä huolimatta tieto oli mennyt tekijöiden mukana.

14 Lemi hyppy- ja hiihtopitäjä 1950-60 luvulla Heikki Hovi Vuolteen hyppyrin nokalla 1958 Etelä -Karjalan kärkinimiä 1950-luvulla Lemi; Vuolteen mäet Monolan tien varressa Hiienmäelle sijaitsi Lemin ensimmäinen mäki (Vanha mäki) K30 mäkiennätys 30,5 m Jussi Suomalainen/Pentti Ryöppy oli SK-järjestön rakentama v.1937 ja se sijaitsi Vuolteen kentän vieressä, johon sitten sijoittui myös Vuolteen uusi mäki. Avajaiskilpailuissa oli seuraottelu LUM-LE oli seuraamassa yli 1000 katsojaa se muutettiin myöhemmin harjoitusmäeksi, jossa juniorit pääsivät harjoittelemaan, 1930-luku

15 Vuolteen uusi mäki K40 on rakennettu v.1949 alussa ja korjattu v.1958. Mäki oli Heikki Hovin kotimäki ja se sijaitsi hänen omilla maillaan. Mäki on purettu 1970-luvulla huonokuntoisuuden takia. Mäkiennätys 43 m Heikki Hovi/Esko Iivonen. Vuosittain järjestettiin useita kansallisia mäki- ja hiihtokilpailuja. Myös nykyisen soramontun vieressä (Lempukka) on sijainnut 1960 ja 1990-luvulla toimiva harjoitusmäki K 20, jossa päästiin hyppäämään vähällä lumella, kunnes isomäki tuli hyppykuntoon 1950 ja 1960- luvulla. Myös veljeksillä Nikunen Niilo ja Unto oli oma mäki K20 1930-luvulla, joka sijaitsi Nartun/ Ruomin rinteillä

16 Lemin Vuolteen mäkihyppääjistä voidaan mainita Jussi Suomalainen (tv-uutisankkuri), Heikki Hovi, Esko Pekari, Timo Talka, Jukka Pekari ja Nikusen veljekset yhdistetyssä 1930 luvulta ja tämän lisäksi mäessä pyöri 1950–60 luvulla parhaimmillaan yli 20 nuorta. :Vuolteen vanhan mäen aukko Avajaiskisat 1958 Uusi mäkitorni

17 Vuolteen mäet v. 1960

18 Tarinaa Lemin Vuolteen mäestä

19 Muita Lemin pieniä mäkiä Värtölänharju K20 sijaitsi Värtölän kylässä lähellä Mikkelin tietä ja siellä pidettiin vuosittain pieniä mäkitapahtumia vuosittain.1950–2000 Turun kylän Patahauta K17 kylä kisoja 1940–1990 luvulle Vainikkala Pulaharju K15 kyläkisoja vuosien 1940–1960 aikana

20 Savitaipale Mustalampi Savitaipaleen kirkolta partakosken tien varrella rakennettu K43 v. 1946 purettu 1960 luvulla. Tässä on Vilho Mustapään kirjoitus StU 40 -vuotisjuhlaan Seuralle valmistui monien ponnistuksien jälkeen hyppyrimäki (hiihtomäki) Mustalammen rinteeseen. Mäen rakentaminen tuli ajankohtaiseksi, kun seuralla oli edustus hiihtäjiä, mutta ei ollut tarpeeksi rahaa millä maksaa kilpailijoitten kulut edes tyydyttävästi. Hyppyrimäki tuntui silloin olevan valttia ja niin ajatus kypsyi hiljalleen niin pitkälle, että ryhdyttiin tuumasta toimeen. Hiihtomäen varsinaiset puuhamiehet ja sen toteuttajat olivat pitäjän tunnettu suksimestari Tatu Illukka ja mv. Tatu Poutiala (Purtilo). Näiden kahden henkilön uupumattoman työn tuloksena valmistui StU:n ja koko piirin parhaimpiin kuuluva hyppyrimäki (hiihtomäki). Hiihtomäki otettiin juhlallisesti käyttöön 16. päivänä helmikuuta v.1947, mäen vihkiäiskilpailujen merkeissä. Seuran suuri toive oli toteutunut ja kiinnostus mäkihyppyyn oli korkealla, sillä mäki oli piirin toiseksi suurin ja myös parhaita mäkiä. Mäkiennätys kirjattiin virallisesti 43 m Martti Maatelan ja P. Vainion nimiin. Pentti Ryöpyn suorittaessa avaushypyn, jolla on myös epävirallinen mäkiennätys 45 metriä. Sota-ajan tarvikkeista, puusta rakennettu hiihtomäki rappeutui kuitenkin hyvin nopeasti jo 15 vuoden jälkeen, sillä puuosat olivat tosin kyllästettyjä, mutta sen ajan kyllästys ei ollut kovin tehokas ja jäljet olivat sen mukaiset. Näin jo melko nuoressa iässä mäkeä odotti purkutuomio mäen vaarallisuuden takia. Purkutyön seurauksena oli myös mäkiharrastuksen loppuminen. Uutta mäkeä ei ole tiedossa. Ennen Mustalammen hiihtomäkeä oli käytössä jo harjoitusmäkenä, tosin kilpailumielessäkin Lavikan ja Hullasmäen hyppyrit sekä eri kylissä oli lisäksi pikkuharjoitusmäkilöitä. Vanhemman polven mäkimiehistä on mainittava Jussi Karhu ja vähän nuoremmasta päästä Viljo Lahenmies ja Lasse M Liimatainen samaan kaartiin lukeutui myös Paavo Kiesi. Hiihdon vankkumattomana kannattajana ja Savitaipalelaisen kilpasuksen hyvän menestyksen saavuttanut, suksimestari Tatu Illukka on kaikkien hiihtoon liittyvien ansioittensa myötä saanut myös lukuisia huomionosoituksia ja tunnustuksia. Kansan keskuudessa Tatu tunnetaan "Savitaipaleen Tahkona". Mustalammella sijaitsi myös pieni luonnonmäki K15 sen etelärinteellä Mustalammen hyppyrimäen alamäen yläosa 1/2020/

21 Kuva /Rikkilän valokuvaamo Tuloksia 2/1960 Mustalampi

22 Tulokset 1959

23 Lappeenranta Huhtiniemi Huhtiniemi oli Etelä-Karjalan mäkihypyn keskus 1960-luvulta sinne v. 2000 alkuun saakka. Siellä sijaitsivat vuosien aikana seuraavat hyppyrimäet. -Vanha mäki -Uusi mäki -Pieni betoni -Pieni muovimäki -Spede-linko K39 Vanhamäki (kuvassa) rakennettu v.1946, varuskunnan ja LUM toimesta. Mäkiennätys 39 m/ R Puhakka. Vanhamäki purettu v. 1959.

24

25 K70 Uusi mäki (kuvassa) on rakennettu (LUM, Lrtu VKU =mäkiyhdistys) v,1961 samalla paikalle kuin aikaisimmin sijainnut vanha mäki. Pengertämällä ja korottamalla alastulorinteen yläosaa. Ja yläosaa korotettiin huomattavasti. Mäkeä korjattu 1970-luvulla. Mäkiennätys 73,5 m Matti Nykänen /R.Tuovinen. Mäki purettu 2001. Paikalla sijaitsi myös Spede-linko ja myös muovimäki kesällä käytössä jonkun aikaa 1970–80-luvulla Suurimmat kilpailut SM-kilpailut v 1962 sen jälkeen vuosittain lukuisia kansallisia kilpailuja ja nuorten SM kilpailuja K27 Betonimäki rakennettu v.1970 mäkiennätys 27 m. Mäki ei ole ollut käytössä vuosiin, koska notkossa oli lähteitä. Mäki purettu 5/2021.

26 Mäessä kunnostuivat mm. Paavot Talonpoika ja Timperi, Jaakko Sallinen, Markku Sinkko, Raimo Tuovinen ym. Huhtiniemi Betoni 2019

27 Kimpinen Pieni hyppyrimäki K17, jonka sijainti oli lähellä nykyistä Myllysaaren uimarantaa Kimpisen rinteellä, jossa oli 1940–1950 luvulla puinen 7 m vauhtitorni. Mäen suunnittelija oli opettaja Toivo Haavisto läheiseltä koululta, mäessä pidettiin pieniä kisoja paikallisella tasolla. Mäki purettu 1950-luvun lopulla Tulokset 1950

28 Hyotiö (Lauritsala) K39 rakennettu v.1946–47, mäkiennätys 39 m/ R.Lehtonen, purettu 1960 – alkupuolella. Kaukas OY lahjoitti puutavaraksi tehdasalueella olleen Ilmavalvontatornin, josta sitten urheiluseurat rakensivat talkoilla mäen talvikaudella1946-47. Maaliskuussa 1947 avajaisissa pisimmän hypyn teki Hugo Porvali JoKu 29,5 m. Hän teki myöhemmin pitkän kunnallisen työuran Lappeen kunnan ja sittemmin Lappeenrannan kaupungin liikuntasihteerinä. Hän toimi myös Lauritsalan poikien mäkikouluttajana pitäen heille leirejä ja vei heitä lähiseudun kisoihin (E.Pötry 2/2020). Mäessä pidettiin aikanaan kansallisen ja piiritason kilpailuja ja myöhemmin 1960-luvulla vauhtimäen purkamisen jälkeen alastuloa käytettiin hyppyrimäkenä usean talven ajan. Legendat :Hugo Porvali ja Seppo Hakuli Hyötiö 1950-luku/Hugo Porvali

29 Hyötiö Tulokset: 1951

30 Etelä-Saimaa 1950

31 Muita Lappeenrannan (Lappee, Lauritsala) pieniä mäkiä Selkäharju (Lavola) Sijaitsi nykyisen 6-tien vieressä lähellä nykyistä Mikkelin tien risteystä. K20m luonnonmäki toimi jo 1930-luvulla (Martti Montonen s.1925–2019) Lavolan mäki 1957 Tulokset 1953

32 Selkäharju Kanavansuu. Huhmarniemi Mäki sijaitsi Lauritsalan sahan Palovesi- säiliön lähellä K15 luonnonmäki v.1930–1960. Tulokset 1953

33 Lamposaari: Hirvisaaren hyppyrimäki Mäki oli toiminnassa 1950–1960. Mäkiennätys 17 m, vauhtimäki (torni) 3 m oli hieman liian vauhdikas alastuloon nähden. (V. Herttuainen 2021)

34 Vainikkala (Lappee) Etelä-Saimaan kirjoitus

35 Rakennettu v.1949, mäkiennätys 37,5 m / P.Suhonen. Mäki purettu 1960-luvulla. K37mäki 1Etelä-Saimaan kirjoitus

36 Vainikkala v. 1959

37 Kivimäen hyppyrimäki K15 rakennettu 1930-luvulla sijaitsi viereisellä mäellä kuin uusi mäki. Hyppyrimäen torni myös sodan aikana Ilmavalvontatornina.

38 Vainikkala, Villen mäki Ajankohta oli siis 60-luvun loppupuoli, ehkä jopa 70-luvun alussa mäessä hypättiin. Mäkeä ylläpitivät lähinnä Hytin veljekset Ojalan kylästä. Ehkä muitakin Ojalan poika oli mukana. Mäessä hypättiin yli 15 metrin hyppyjä. Hurjempiakin lukuja joku kertoo mutta lienevät liioiteltuja. Alastulon jälkeen vauhti vei yli Alajoen, tai ainakin sen vastarannan korkeaan reunaan. Villen mäen pieni vauhdinottotornin paikka. Väylä erottuu hyvin maastossa. Lempiälä (Lappee) Uusimäki rakennettu v.1958 mäkiennätys K 37,5 m P.Talonpoika. Mäki purettu 1970luvulla. Talkoilla tehty kyläosaston voimin Eelis Lyytikäinen toimi koordinaattorina mäessä oli suunnitteluvirhe eli siinä kaksois- alastulo jos pääsi ensimmäisen kumpareen (20 m) yli vaivatta niin hyppyyn tuli pituutta mutta jos jäi kummulle niin ei myöskään pituutta tullut. Mäen vieressä sijaitsi myös vauhtitornilla varustettu laskettelurinne, jossa sen ajan huippu Ulf Ekstam kävi paikalla kilpailemassa. Pieni vanhamäki K20, joka oli valmistunut ennen sotaa, sijaitsi eri paikassa ja se oli myös suosittu liikuntapaikka kylällä. Torni palveli sodan aikana IV-valvontatornina. Kummankin mäen rakentamisessa hyödynnettiin läheisten vankiloiden työvoimaa (vangit syvensivät mm. monttua molemmissa mäkiprojekteissa). Näiden mäkien parhaista hyppääjistä ja yhdistetyn harrastajista mainittakoon mm. Valto ja Oiva Lyytikäinen, Jorma Lyytikäinen, Kauko Lyytikäinen, Eero ja Arvo Lempiäinen, Paavo Talonpoika.

39 Myös Lempiälän koulun johtajaopettajana toimineen Aarne A Aallon vaikutus hiihtourheiluun ja muuhunkin urheilutoimintaan paikkakunnalla oli erittäin suuri. Kuva: Lempiälän hyppyrimäen paikka 11/2019 Avaushyppy Pasi Suhonen v. 1959

40 Avauskilpailu v. 1959

41 Lempiälän mäet Lempiälän vanha mäki 1940–50 vaihde

42 Juha Oikkonen 11 v ensimmäistä hyppyään suorittamassa v. 1965 naapurissa sijainneessa Lempiälän mäessä taustalla näkyy ” Aallon Yliopisto ” Lempiälän koulu

43 Lempiälän mäen v. 1961 kansallisen kilpailun voittajat Matti Litmanen ja Paavo Talonpoika jaettu ensimmäinen sija

44 Hanhijärvi (Lappee) K24 rakennettu v.194, mäkiennätys 23 m / Reijo Pulli. Mäki purettu 1960-alkupuolella. Osin luonnonmäki puinen vauhtitorni 10 m. Mäen käyttäjistä Reijo Pulli oli Suomen mestari nuorissa M16 (mäki ja yhdistetty) ja hän oli yksi sen ajan lahjakkaimpia mäkihyppääjiä Suomessa 1950 -luvulla. Mäessä pidettiin mm. piirinmestaruuskilpailut 1950 lopulla ja myöhemmin sen alastuloa hyödynnettiin vuosien varrella mm. legendaaristen Hanhijärven Rinkelihiihtojen latureiteissä vauhdikkaan laskun muodossa.

45 LR Mestaruuskisa 1954 Tuloksia 1950

46 Hanhijärven mäen alastulorinne 3/2020

47 Erikoista Kesäharjoittelu K20 Hanhijärvi hyppyjä veteen… Tämä oli Lasse Johanssonin 1950- luvulla kehittämä harjoittelumuoto maajoukkueelle kesäharjoitteluun, jossa heillä oli hyppyrin keula 4 m korkeudella. Hanhijärven hyppyrin keula oli 6 m korkeudella, josta sai 20 m lentoja veteen. Toimi 1953–56 tekijöinä V.Savolainen S.Käyhty ja T.Hirvi. Kaitafilmi/Väinö Korpelan kuvaus 1950-luvulla

48 Ilottula (Lappee) K23 rakennettu v.1951, mäkiennätys 23 m / V. Lyytikäinen. Mäki purettu 1960-luvulla. Vauhtimäki rakennettu (puinen) alastulo oli hieman lyhyt, joka rajoitti hyppyjen pituutta. Kilpailuja siinä pidettiin kyläkisoja ja seuran kilpailuja toimi mm. Veikko Petmanin kotimäkenä. Hän hyppäsi ja hiihti nuorissa pm- tasolla. Kylänpoikien innostus loppui erään hyppääjän vakavaan loukkaantumiseen, jonka jälkeen mäki jäi vähäiselle käytölle ja se jäi ajan myötä hiekkamonttu alueen alle. 1960 lopulla Lamposaaren saha lahjoitti puutavaran mm. hiihtomajaa varten, kun mäki oli valmis. (Hannu Lainpelto/Kauko Tyrisevä 11/2019) 2/1951

49 Saarniala (Lappee) K27 rakennettu v. 1966–68, mäkiennätys 25 m E.Partanen/J Saarnia. Vauhtimäki puinen osin luonnonmäki, alastuloa parannettu myöhemmin konevoimin koska se vaati aikaisemmin valtavasti lumitöitä hyppykuntoon saattamiseksi. Tämä oli suuri ongelma myös kaikissa pienissä ns. kylämäissä. Mäen käyttö loppunut 1980 luvulla, toimi mm Jukka Saarnian ja Esa Partasen kotimäkenä. He kävivät myös SM-kilpailuissa useita kertoja ja Esa oli nuorten yhdistetyn moninkertainen pm- mitalisti 1980 luvulla. Jukka Tyrisevä 70-luvulla Saarnialan mäki

50 Esa Veikkanen ja Pekka Kultanen

51 Nuijamaa (Räihä) Rakennettu v1956, mäkiennätys 29,5 m Lauri Vainikka. Mäki purettu melko nopeasti 1960-luvalla uuden kanavan rakentamisen takia. SK-mäki sijaitsi samassa paikassa 1930-luvulla. SK-mäki 1930-luvulla Räihän alastulorinne v. 2020 Saarnialan mäki

52

53 Nuijamaa, Rapattila, Musto

54 Keskisaari (Lappee) K27 rakennettu v. 1949–50. Rakennettu talkoilla kylän pojat tekijöinä G.Meuronen, P.Meuronen, E.Mikkola, P.Mikkola. Vauhtimäki puinen ja osin loiva luonnonrinne. Mäkiennätys 27 m / P.Suhonen /G.Meuronen. Mäki purettu 1960-luvulla. Suurimmat kilpailut olivat mm. Lappeen Riennon mestaruuskilpailut (tiedot S.Kälviäinen 9/2019) Kuva Haapajärven kyläkirjasta

55 Avauskilpailut v. 1950 LR mestaruuskilpailut Etelä-Saimaan kirjoitus

56 Teksti Haapajärven kyläkirjasta (Hilkka Keskisaari)

57 Haapajärvi Illukanvuori (Lappee) K 37 rakennettu v.1952 talkoilla tekijöinä neljä nuorta 16 v. poikaa, Seppo Kälviäinen, Seppo Maijanen, Jorma Raskila, Leo Innanen. Kaikki nämä pojat kilpailivat myös hyvällä menestyksellä piiritasolla. Puutavara saatiin maanomistajalta (Vilho Lipiäinen) joka auttoi myös puutavaran siirrossa. Puinen vauhtitorni 6–7 m osin luonnonrinne muuten normaali mutta pellolle, johon laskettiin siellä oleva heinälato haittasi ainakin huippuhyppääjä Hugo Porvalia, jolta jäi luvattu avaushyppy tekemättä tämän ladon takia 5 m päässä laskulinjasta, mäkiennätys 37 m / S.Kälviäinen. Mäki purettu 1960-luvulla. Mäki oli silloin aikanaan suurempi kuin Huhtiniemen vanha mäki. Seppo Kälviäinen piti itse mäkeä kunnossa neljä talvea yksinään, josta tuloksena oli lukuisia sijoituksia 10 joukkoon yhdistetyssä nuorten sarjoissa SM-kilpailuissa. Ura päättyi työelämän aloittamiseen armeijan jälkeen v.1950 lopulla. (Seppo Kälviäinen 10/2019) Kirjoitus:Etelä-Saimaa 2/1954

58 Illukanvuori alastulorinne 3/2020

59 Kasukkala (Lappee) Mahalaisen- järven takana oli luonnonmäki, jossa tehtiin 15–20 m hyppyjä, jossa erikoisjärjestelyin oli kuulemma tehty 30 m hyppyjä 1960 luvulla (R.Laapio)

60 Rikkilä, (Lappee) Retkorpi K32 sijaitsi Rikkilän kylän Alajoen länsipuolella, rakennettu v.1946–47 kylän väen toimesta. Tornin rakentamisessa hyödynnettiin sodan aikaisten linnoitustöiden kivien louhinnassa käytettyä puutavaraa pylväitä yms. Mäkiennätys 32 m /E ja L. Lyijynen T ja E. Vainikka näistä urheilijoista Erkki Lyijynen ja Tauno Vainikka olivat yhdistetyn Sm - mitalisteja nuorten sarjoissa. Myöhemmin Erkki Lyijynen oli olympiatason soutaja ja valmentaja sekä myös paikallinen urheilun taustavaikuttaja. Rikkilän kylän muut urheilijat (etenkin Leo Lyijynen) menestyivät hiihdossa ja mäessä erittäin hyvin piiritasolla. Mäki on purettu 1950-luvun lopulla (lahosi) osin luonnonmäki puinen vauhtitorni, mutta paikka on ollut sen jälkeen pitkään nuorison käytössä. Mäenlaskupaikkana nykyäänkin. Alueelle suunniteltiin paikkakunnan suurinta mäkeä 1950-luvun alkupuolella mutta se ei sittemmin toteutunut. 3/2020 1950

61 Monola (Lappee) Pieni harjoitusmäki K15 Simolassa, josta tässä pieni kirjoitus, joka on ks. mäkeen liittyvä pidettiin seura ja koulujen kilpailuja.1948–1960-luku Kirjoitus: Etelä-Saimaa

62 Lappeen koulukilpailut v. 1953

63 Suomalaisen kylä (Lappee) K25 toimi lähikylien poikien (Simola/Melkkola) isona mäkenä 1940–50 luvulla. Mäkiennätys oli 23 m. Täysin luonnonmäki ylämäkeen oli rakennettu lisäksi pieni 2 m vauhtilava. Tämän mäen kasvatti Raimo O Suomalainen sijoittui kymmenen joukkoon pm-kilpailussa nuorten sarjassa 1950-luvulla.

64 Veistonvuori (Lappee) Rakennettu v.1963, mäkiennätys 22,5 m. Mäki purettu 1970 luvulla. Osin luonnonmäki vauhtitorni oli puinen 3,5 m mäessä olisi ollut varaa pitempiinkin hyppyihin profiilin puolesta mutta nuorilla tekijöillä ei ollut kuin lapio ja kanki apunaan. Pienillä kaivu ja louhinta töillä oli ollut mahdollista hypätä yli 30 m hyppyjä. Nyt jouduttiin esim. koko viikonloppu tekemään lumihommia, jotta mäki saatiin hyppykuntoon ja se söi nuoria miehiä. Mäen käyttö loppui osin, kun oli vähälumisia talvia, jolloin mäkeä ei saatu hyppykuntoon ja mäkihyppyinto hiipui. Tehty nuorten miesten toimesta kerrostalon purkulaudoista vetäjä Matti Räsänen (Tirilästä). 1960-luku

65 Veistonvuoren mäen yläosa v 2016 Matti Räsäsen kertomaa: Karhunvuoren 10-metrin mäki kävi meille pieneksi, mutta parempi paikka löytyi Veistonvuorelta. Kirjastosta löytyi tietoa mäen tekemiseen. 20-metrin mäkeen ei tarvittu rakennuslupaa ja alamäen profiili osoittautui aivan sopivaksi. Rakennuslupaa piti silti hakea maanomistajalta, Veiston Joskalta (Jooseppi Pekkanen). Lupa heltisi ehdolla, että auttaisimme heinätöissä. Tulihan siellä hikoiltua. Rinnettä olisi riittänyt 30-metrin mäkeenkin. Huono puoli oli, että mäki oli länsirinteellä, mikä lyhensi käyttöaikaa. Isäni lahjoitti naulalaatikon, ja lautatavaraa saimme kerrostalojen tellinkien purkutavarasta. Vauhtimäen peruspylväinä saimme käyttää kasvavia mäntyjä, mikä takasi hyvän ankkuroinnin. Lähtölava lienee ollut kolmen ja puolen metrin korkuinen, ja vauhtimäen laudoitusta mahtoi olla yksitoista metriä. Loput luonnonmäkeä. Mäen notkossa oli pari pahaa kiveä. Silloiselta kanavatyömaalta ¨sattui löytymään¨ dynamiittia. Reiän poraaminen käsipelillä oli tosi rankkaa ja aikaa vievää. Niinpä hain poliisilaitokselta luvan ostaa forsiittipommeja työn viimeistelemiseksi. Joska kaatoi haapaa ja koivua tieltä pois, ja oksia käytimme notkon täyttämiseen. Silti oli lunta mätettävä rutkasti, jotta mäki sai oikean muodon. Kahdenkymmenen metrin hypyt olivat tavallisia ja Pusan Veka kertoo jäisiltä laduilta hypänneensä vielä viisi metriä pidemmällekin. Lauritsalan Visa ehti järjestää mäkeen yhden kilpailun. Huhtiniemen mäessä hypänneet pojat pitivät pikkumäkeämme hyvänä harjoituspaikkana. Oli tosi ikävää, että kesällä kävivät tihutyöläiset vauhtimäen kaatamassa. Näin jälkeenpäin harmittaa, ettemme uskaltaneet ja jaksaneet uutta lähtölavaa kasata. Seuraavana talvena rakensin kuitenkin Tirilän hiekkavallille lapsille kymmenen metrin mäen Merosen Martsan luvalla. No, löytyihän kaatajat sillekin tornille! Matti Räsänen 3/2020 (Ruotsi)

66 Karhunvuoren hyppyri K12, josta alkoi Tirilän poikien tutustuminen mäkihypyn saloihin jo v.1930 luvulta lähtien. Se sijaitsee Karhunvuoren kuntopolun vieressä ja näkyy edelleen aukkona odottaen kutsuvana uuttaa hyppääjä -sukupolvea. Kuntopolun yläpää 3/2020 Pelto lähellä Tirilän puutarhaa 3/2020

67 Taipalsaari, Pappilankangas K32 rakennettu v. 1951, mäkiennätys 32,5 m / H.Hovi/P.Ryöppy/P.Kouvo. Mäki purettu 1960-luvun alkupuolella. Mäki oli Paavo Nuotion suunnittelema kuten myös (Vainikkalan mäki) ja sen rakensi työporukka tarjouksen perusteella. Mäkeä parannettiin myöhemmin v.1954. Kisoja pidettiin kansallisia ja piirikilpailuja mäki- ja hiihtokilpailuja. Ilman hyppyrimäkeä ei olisi myöskään ollut kansallisia hiihtoja. Mäen nopean lahoamisen syy oli ehkä se, että vauhtimäki oli rakennettu pyöreästä tavarasta kustannussyistä? Eikä sitä oltu käsitelty sen suuremmin. Taipalsaaren mäkiurheiluun liittyviä lisätietoja saa TSV- 100 v juhlavuoden julkaisusta Samuli Kurkaan teoksesta: Sata vuotta urheilua saarissa ja mantereella-

68 Pappilankankaan mäki, kuvassa Voitto Herttuainen ja Veijo Häkkinen 1950-luvulla

69 Pappilankangas lähes 70vuotta myöhemmin 2/2020

70 Pm-kisat 2/1959

71 Taipalsaari, Saimaanharju Rakennettu v.1980, mäkiennätys 27,5 m R. Tuovinen. Mäki purettu 2000-luvulla. Touhumiehinä toimivat Jorma Ikonen, Raimo Tuovinen, Reijo Saira ja Team Kaseva /Taipalsaaren kunta mäessä kävi hyppäämässä mm. Matti Nykänen. Kilpailuja oli kansallisia ja piirikisoja niissä oli parhaimmillaan yli 60 osanottajaa eri sarjoissa sekä järjestettiin erilaisia mäkitempauksia. Toiminta mäen alkuaikoina oli Taipalsaarella melkoinen mäki-innostus mutta hyytyi 1990-luvun loppupuolella. Raimo Tuovinen oli Suomen kärkinimiä 90- luvun alkupuolella mutta loukkaantuminen katkaisi kehityksen. Mäkiaukko edelleen valmiina odottaa myös uutta mäki-innostusta. Saimaanharjun mäki iltavalaistuksessa

72 Saimaanharju Jorma Ikonen ohjeistaa nuoria hyppääjiä/17.11.1992 2/2020

73 Joutseno, Ahvenlampi K 40 Paavo Korhosen ura alkoi 7-vuotiaana Oravaharjun avaushypystä v. 1936. Ympyrä sulkeutui 27 vuotta myöhemmin, kun Joutsenon uusi hyppyrimäki vihittiin Ahvenlammella 12.1.1963. Avaushypyn esitti 34-vuotias Paavo Korhonen. Rakennettu v.1963 mäkiennätys on 41,5 ja Raimo Tuovisen LMS, Kalevi Neuvosen SiU ja Veijo Strandenin JoKu. Mäki purettu 2010. Ville Kanteen ja Jaakko Sallisen kotimäki Ahvenlammen mäki ennen purkua

74 Joutseno Punnankylä Rakennettu v. 2009. Mäkiennätys K30 mäen mäkiennätys on 26,5 m hyppääjä Daniel Karjalainen LuPo 15.1.2011 K15 mäen mäkiennätys on 14,5 m hyppääjä Miska Tiilikainen Joku. Mäki on yksi harvoja toiminnassa olevia E-K hyppyrimäkiä. Mäen on tehnyt Pentti Mattinen pojilleen omalle maalle ja omalla rahalla. Punnankylän hyppytorni Pentti Mattisen rakentama

75 Joutseno, Oravaharju K36 rakennettu v. 1935, mäkiennätys 36 m / A Haapaniemi purettu 1960-luvulla. Joutsenon ensimmäisen hyppyrimäen vihkiäiset olivat talvella v.1936 Oravaharjulla. Avaushypyn esitti 7-vuotias Paavo Korhonen (s. 5.6.1928), joka liiteli komeasti 16 metriä. Aikuiset miehet pääsivät suojeluskunnan rakentamassa mäessä 30 metrin hyppyihin. Pojilla oli omia pieniä hyppyreitä mäenrinteissä, jossa Paavo oli oppinut lajin alkeet. MM- Paavo Korhosen kotimäki. Mäki purettiin osittain huonokuntoisuuden takia ja myös syrjäisen sijainnin ja tehdasalueen laajenemisen takia (E.Kakkola 11/2019) uusi mäki tuli Ahvenlammelle

76

77

78 Joutseno Kivisaari Kivisaaren mäen ennätys oli n. 20 m ja sen rakensi myös Konnunsuon vankila asiakkaat. Kertovat, että lusimassa oli joku sen ajan mäkikomeetta, joka oli ko. mäen rakentamisen asiantuntija. Arvio Kivisaaren ensimmäisestä mäestä. Rakennettu 1950-luvulla ja purettu 1960 loppuvuodesta. Uusi mäki 1970-luvulla vankilan toimesta ja se purettiin 1990-luvulla. Tämä on arvio, mutta muistan hypänneeni siellä 13–14-vuotiaana. Mäkisukset kuljetin kiinnitettynä polkupyörän runkoon. Silloin joka vuosi oli muistini mukaan paljon lunta. Kisat ko. mäessä pidin 2/1971.(P.Talonpoika 1/2020, J. Soikkeli 4/2020) Tulokset 1974 uusi mäki Tulokset 1950 vanha mäki

79 Ylämaa Hovin kylän mäki Uutsinvuori Mäki oli toiminnassa 1950-luvulla, mäkiennätys 20–25 m (arvio) osin luonnonmäki. Puinen vauhtitorni 5 m. Mäki oli kylän poikien käytössä. Rakentaja: A. Vanhoja Ihalaisen mäki Mäki oli toiminnassa 1960–70 luvulla, mäkiennätys 27,5 m. Puinen vauhtitorni 10 m kylässä oli 2 mäkisukset ja näin harrastus oli yhteinen kylän poikien keskuudessa. Muutama Miehikkälän nuorimies kävi ”riijuureisulla” suorittamassa miehuuskokeen hyppäämällä mäestä, (E. Outinen 10/2020)

80 Imatra Ukonniemi Rakennettu v.1938, mäkiennätys 50,5 m O, Kuronen/ V.Salmenranta. Mäki purettu 1960-luvulla. Kilpailuja mm. Hiihdon SM hiihdot 1939 ja 1951 luvulla lisäksi lukuisia kansallisia ja piirikilpailuja. Toimi kotimäkenä seuraaville mm. yhd.SM -mitalisteille Pentti Ryöppy, Tapani Kontula, Niilo Nikunen, Olavi Sihvonen. Mäki oli pitkään Etelä-Karjalan suurin ja paras mäki. Siellä oli myös pienempi mäki K24, joka oli täysin luonnonmäki nuorten harjoitteluun.

81 Tulokset 1960

82 Nuoret hyppääjät 1990 luvulla Ukonniemi pieni luonnonmäki Juho Forsman tamppaa mäkeä ylös.

83 Imatra Suvenkuoppa EG rakennutti v.1950 mäkiennätys 25–26 m toiminta hiipui 1960-lopulla torni purettiin. Toiminnan aktiiviaikana yhtiöllä oli mäenkunnostaja ja suksia hyppääjien käyttöön Rautatehtaan mäki Sijaitsi Rautatehtaan majan pihanpiirissa Lapinkorvessa mäkiennätys 25 m

84 Suomen puolella ennen sotaa 1930 luvulla sijainneet Enson ja Jääsken hyppyrimäet: Enso Enson mäki v.1937 mäkiennätys n. 45 m myöhemmin 1970- luvulla sinne tehtiin uusi mäki Finnstroi-rakennusliikkeen toimesta. 70 m mäki, joka paloi 2000 luvulla Jääsken Järvikylässä oli Kirijöiden ja Suojeluskunnan toimesta tehty v. 1934 30 m mäki Mellonmäki vanha mäki Suojeluskunnan mäki v. 1931 mäkiennätys 38 m purettiin, kun laskettelurinne rakennettiin 1960 lopulla. Alueella sijaitsi myös SK- ampumarata 1930-luvulla

85 Imatra Mellonmäki Rakennettu 2000-luvulla, K53 mäen vauhdinottotorni on uusittu vuoden 2008 syksyllä. Mäkiennätys on 56,5 m hyppääjät Taneli Niemi Helsingin Mäkihyppääjät 28.1.2012, Esa Könönen Puijon Hiihtoseura ja Pasi Huttunen Kuusamon Erä-Veikot 29.1.2011 Juho Forsmanin kotimäki K38 mäki on rakennettu vuonna v. 2007 syksyllä ja sitä on muokattu paremmaksi vuonna 2008. Mäkiennätys on 30,5 m hyppääjä Kasper Valto Lahden Hiihtoseura 8.2.2015 Mäki on tehty talkoovoimin entisen laskettelurinteen viereen ja on lähes luonnonmäki yksi toimivia mäkiä E-K alueella mutta ollut vähällä käytöllä viime vuosina

86 Imatra Kaukopää Rakennettu.1947 Kaukopään tehtaiden toimesta, mäkiennätys 24,5 m V. Kokko, S.Kontiola. Mäki purettu 1960-luvun alkupuolella Mäki sijaitsi aivan Kaukopään laskettelurinteen vieressä, jotka molemmat jäivät myöhemmin Kaukopään tehdasalueen laajennuksen alle. Kaukopään koulun vieressä sijaitsi myös hyppyrimäki K20 1940–1950-luvulla Ruokolahti, Lampsinmäki Rakennettu SK-järjestön toimesta v.1933, oli huonokuntoinen jo 1950-luvulla ja se kunnostettiin uudelleen 1960-luvulla. Mäkiennätys 28,5 m Sihvonen, K.Heino. Mäki purettu 1980-luvulla. Tässä lyhyt kirjoitus mäestä.

87 Tässä lyhyt kirjoitus mäestä.

88 Lampsinmäki Ruokolahdella hyppyrimäkiä oli myös Ahjärvellä Kukkomäessä ja Äitsaaressa. Tulokset v. 1959

89 Rautjärvi, Simpele (Tehtaanmäki) Konkalampi Rakennettu v.1947, mäkiennätys 48 m Trood Veful ;/ 48,5K. Neuvonen on vielä käytössä Tämän mäen käyttäjiä olivat mm. - Kalevi Neuvonen - Harri Tattari; nuorten MM-edustaja yhdistetty 1980-luvulla - Juuso Kaisko; nuorten MM-ryhmä 2000-luvulla v1948 Uudenmäen avajaiset

90 Konkalampi

91 Avajaiset 1948 (ps. hevoset parkissa) Tulokset 1953

92 Rautjärvi, (Simpele) Koitsanlahden hovi Piiskuupetäjältä K15 luonnonmäki 1940–1960 luku Rautjärvi (Simpele) Peritsanvaara rakennettu 1940–50 luvun vaihteessa K25. Luonnonmäki käytössä 50-luvun puoleen väliin ns. Inkisen ja Anttosen mäki pidettiin kylän ja seuran kilpailuja (Voitto Repo s.1940 1/2020) Rautjärvi (Simpele) Myllyksen mäki, Kaljusen kylä Rakennettu v.1946. Mäkiennätys 23 m luonnonmäki

93 Rautjärvi (Simpele) Voitto Anttosen mäki K15 1950 -luku luonnonmäki Voitto Anttosen mäki torneineen on tehty itse pellolta kerätyistä kivistä.

94 Parikkala Likolampi Rakennettu v. 1956 mäkiennätys 48,5 m O Hakkarainen, purettu 1960-loppupuoli (Oli kuulemma liian näkyvällä paikalla, josta muka näkyi liian hyvin luovutellulle alueelle (ns.Venäjä) oli hyvä mäki hypätä (Voitto Repo s.1940 1/2020) Myös mäkihyppääjät loppuivat kyliltä. Paikalla on ollut myös myöhemmin 1990-luvulla pienempi mäki K28 samalla paikalla

95 PaU-kisat v. 1952

96 Pm-kilpailut 2/1959 Parikkala

97 Likolampi 2/2020 PS/2013

98 Parikkala Kasuri K30 Parikkalan ensimmäinen mäki 1940–50 luvulla luonnonmäki ja puinen vauhtitorni 10 m. Mäessä mm MM Heikki Hasu kävi hyppäämässä ja siinä pidettiin kansallisia sekä piirikisoja. Mäki jäi myöhemmin sora-alueen alle mäkiennätys 30 m

99 Parikkala Tyrjä Luonnonmäki, mäkiennätys 20 m Mäki rakennettu 1986 talkoilla toimi 90-luvun alkuun. Tyrjän mäen rakentaminen 1986

100 Parikkala Torkkelinnotko Mäki toimi 1980-luvulla mäkiennätys 25m täysin luonnonmäki kevyt vauhtilava sijaitsi rajavyöhykkeellä.

101 1954 1951

102 Poimintoja ja ajatuksia -Hyppyrimäet tehtiin pääasiassa talkoilla ja vaatimattomilla välineillä (talkoohenki) -Mäet sijaitsivat hieman kylien ulkopuolella. Huolto oli tämän takia hankalaa. -Valoja oli harvassa mäessä, valaistusolosuhteet rajoittivat suuresti mäkien käyttöä. Mäkiä käytettiin yleensä viikonloppuna ja valoisana aikana. - Rakenteet oli tehty yleensä heikosti kyllästetystä tavarasta, joten materiaalin kesto jäi täten lyhytaikaiseksi 10–15 vuotta. Tämän takia oli helppo vedota rakenteiden huonoon kuntoon, joten purkuun. -Hyppyrimäet tukivat hiihtokilpailuiden järjestämistä taloudellisesti, koska mäkihyppyä tultiin katsomaan mielellään. – Kun mäkihyppy voi hyvin, pidimme huolta olosuhteiden kunnossapidosta. Meillä oli ihminen, joka huolehti pikkupaikkakuntien mäkien pysymisestä kunnossa. Autoimme pikkupaikkakuntien mäkiperheitä. Keskustelimme kaupunkien kanssa ja tuimme Hiihtoliiton kautta mäkien kunnossapitoa, Marvaila sanoo. – Jos pikkumäet eivät ole pikkupaikkakunnilla kunnossa, massa on aika kapea ja ohut myöhempiin ikäluokkiin. Pitää saada paljon pieniä poikia ja tyttöjä hyppäämään. Yle 28.02.2020 Janne Marvela

103 -Jos ei ole pieniä mäkiä niin ei ole isoon mäkeen menijöitä- Energialaitoksen mäkikisa1990-2000/V Pusa ja J Simola Veijo Pusa 2021

104 Muurola 9/2019

www.doaudit.fi

Made with FlippingBook

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=