Kaakkois-Suomen hyppyrimäet 1930-2020

102 Poimintoja ja ajatuksia -Hyppyrimäet tehtiin pääasiassa talkoilla ja vaatimattomilla välineillä (talkoohenki) -Mäet sijaitsivat hieman kylien ulkopuolella. Huolto oli tämän takia hankalaa. -Valoja oli harvassa mäessä, valaistusolosuhteet rajoittivat suuresti mäkien käyttöä. Mäkiä käytettiin yleensä viikonloppuna ja valoisana aikana. - Rakenteet oli tehty yleensä heikosti kyllästetystä tavarasta, joten materiaalin kesto jäi täten lyhytaikaiseksi 10–15 vuotta. Tämän takia oli helppo vedota rakenteiden huonoon kuntoon, joten purkuun. -Hyppyrimäet tukivat hiihtokilpailuiden järjestämistä taloudellisesti, koska mäkihyppyä tultiin katsomaan mielellään. – Kun mäkihyppy voi hyvin, pidimme huolta olosuhteiden kunnossapidosta. Meillä oli ihminen, joka huolehti pikkupaikkakuntien mäkien pysymisestä kunnossa. Autoimme pikkupaikkakuntien mäkiperheitä. Keskustelimme kaupunkien kanssa ja tuimme Hiihtoliiton kautta mäkien kunnossapitoa, Marvaila sanoo. – Jos pikkumäet eivät ole pikkupaikkakunnilla kunnossa, massa on aika kapea ja ohut myöhempiin ikäluokkiin. Pitää saada paljon pieniä poikia ja tyttöjä hyppäämään. Yle 28.02.2020 Janne Marvela

RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=