10 Tässä on mäkimies Aatto Lamminpään kirjoitus Luumäen hyppyrimäistä 24.10.2019 Somerharjun K27 mäkiennätys on 29,5 m ja sen hyppäsi Daniel Karjalainen LuPo noin 6–7 v sitten perinteisessä Uuden Vuoden aaton kisoissa. Kisoja on pidetty 1985 lähtien paitsi silloin kun lunta ei ole ollut. Alkuvuosina katsojia oli runsaasti. Ensimmäisessä kisassa oli 700 henkeä. Viimeiset kisat taisivat olla 4–5 v sitten. Somerharjun mäen rakentamisesta löytyy kuvia ja tekstiä Opetus-, ja kulttuuriministeriön Liikuntapaikkajulkaisu 107 kirjasesta Pienet hyppyrimäet rakentaminen ja huolto 8.2. Somerharju Luumäki sivulta 53 sivulle 56. Myös Ilmari Lamminpään "Salomonin sukua" sukutarinakirjasta (Tmi Auranet) sivuilta 125– 128 löytyy tekstiä niin Jurvalan K17 mäki kuin Somerharjun mäet K27,15 ja 6 löytyy myös tekstiä sivulta 71 Somerharjun mäkihyppyristä Hautakankaalla oli myös joissain vaiheessa hypätty. Luotolan kylän mäen lisäksi Luumäellä on 1950 ja 60 luvulla hypätty ainakin Pekka Siiropään kotimäessä (kylää en muista) Hietamiehen (Tokkolan) poikien mäessä, Somerharjussa ensin Santamäessä noin 10 m mäki, Linjanmäessä 16 m mäki ja Rasvanotkon 10 m mäki. Taavetissa1940- 50-luvulla oli Niemelän tien varrella yli 20 m mäki suurin mäki ennen Haimilan mäkeä (Esko Strandman s.1930 2/2020) Haimilan K35 mäki ennätys 35,5 m H Hovi/U Oksanen rakennettiin v-1953 alkupuolella. Avajaishypyn suoritti yh:n maailmanmestari Heikki Hasu, Myllykosken kilpaveljistä. Mäessä pidettiin noin 15 vuoden ajan, joka talvi Kansalliset mäkikisat, joissa oli yleinen ja alle 18 v sarja. Osanottajia oli runsaasti myös oman piirin ulkopuolelta. Vuosittain oli myös Pitäjän mestaruuskisat ja ehkä pari-kolme kertaa myös Etelä-Karjalan PM-kisat. Itse hyppäsin Haimilan mäessä viimeksi 1963 17 v ikäisenä. Mäkihyppy jäi lähes kokonaan yli 10 v ajaksi (Parina talvena tuli hypittyä vain jonkun verran). 70-luvulla kun toimin Sallan srk:n nuorisotyönohjaajana rakentelimme aluksi lumihyppyreitä, sitten K25 tornimäki ja -76 tuli kunnan rakentamana K90 Spede-linko Salla tunturille. Poikien valmentamisen ohessa aloitin uudelleen lajin harrastamisen (80–85 oli toinen tauko.) Viimeisenä Haimilan mäessä on tietääkseni hypännyt mäkeä Luumäelle Lukion ja Keskikoulun liikunnanopettajaksi 1964 muuttanut Paavo Jaakkola, joka oli harrastanut lajia aikaisemmin Kouvolan K50 puumäessä. Vanhoista Lupon mäkihyppääjistä muista Heikki Kiurun (Falun 1954) ja Kauko Talkan. Molemman harrastivat myös yhdistettyä. Ossi ja Esa Hyyrysen setä kilpaili ulkomaillakin veturimiesten EM-kisoissa. Veljeni Martin kilpakumppaneita oli Pentti Suurpää ja Pekka Siiropää Haimilan mäessä. Myös valokuvaaja Esko Strandman on harrastanut lajia. Minun ikäluokkani mäkihyppääjiä Haimilan mäessä oli mainitut Ossi ja Esa Hyyrynen, Junnin veljekset Taisto ja Veli, Kalle Suurpää ja somerharjulaiset Risto Kekki ja Risto Kuparinen. Ainakin hieman pienemmissä mäissä 50 ja 60 luvuilla hyppäsivät myös Juha Mentula ja Asko Karvanen. Kylähyppyreissähän (10–15 m) taisivat hypätä jonkun verran lähes kaikki sen ajan pojat ja jotkut tytötkin. v.1985 rakennetuissa Somerharjun mäissä syntyi melkoinen mäkihyppyinnostus. Maansiirtotöissä olleet Juha Mentula ja Veli Junni alkoivat hypätä noin 45 v ikäisinä uudelleen. Tokkolan Jaakkokin taisi kerran laskea samoin Juhan poika Mika Mentula. Nuorempia hyppääjiä oli Antti Lamminpää, Ismo ja Timo ja Juha Lamminpää ja ehkä puolentusinaa muutakin poikaa. Myöhemmin tuli mukaan jo mainittu Daniel Karjalainen ja Iiro Venäläinen sekä Mika Punkkinen. Terveisin: Aatsa Aatto Lamminpää 0503559619
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=